Anna Vuoristo on vapaaehtoisena
Pilke-ryhmässä, joka kokoontuu kerran viikossa Kustaankartanon monipuolisessa
palvelukeskuksessa Oulunkylässä. Helsingin diakonissalaitoksen kehittämä
Pilke-toiminta on tarkoitettu päihteitä käyttäville yli 60-vuotiaille.
Moi! Kuka olet?
Olen Anna Vuoristo.
Mitä teet vapaaehtoisena?
Toimin täällä Pilke-ryhmässä. Olen ollut
ryhmän mukana siitä asti, kun aloitin vapaaehtoisena. Aina kun ryhmä kokoontuu
kerran viikossa, niin mä olen siellä ja autan ohjaajia. Tai tietenkin mä autan
niitä ryhmäläisiä pääsääntöisesti, jos he tarvitsevat jotain apua. Ja
seurustelen heidän kanssaan. Ideana oli silloin alun perin, että jos joku
ryhmästä tarvitsee jotain muuta apua elämässään ryhmän ulkopuolella,
esimerkiksi asioiden hoitamisessa, niin sitten he voivat pyytää mua. Olen
ammatiltani kampaaja, ja ammattitaidon hyödyntämiseksi olen leikannut myös
Pilkeläisten hiuksia. Lisäksi olen ollut vapaaehtoisena Diakonissalaitoksen
asumisyksikössä leikkaamassa hiuksia.
Miten päädyit vapaaehtoiseksi?
Terhi Pajunen, joka on entinen
Diakonissalaitoksen Pilke-ryhmien koordinaattori ja Pilke-ohjaaja, on
asiakkaani. Hän kertoi, että he etsivät vapaaehtoisia Pilke-toimintaan
mukaan. Siihen ei ollut aiemmin ollut yhdistettynä vapaaehtoistoimintaa.
Kiinnostuin tästä heti, koska olin aiemmin jo keskustellut Terhin kanssa jonkun
verran Pilkkeestä ja se vaikutti minusta erittäin hienolta toiminnalta.
Mikä on parasta vapaaehtoisena olemisessa?
No ehkä se, että Pilkkeen kautta olen
tutustunut vähän eri ikäluokan ihmisiin kuin mitä normaalisti tässä
elämänvaiheessa tutustuisin. Se, kun löytyy sellaisia tyyppejä, kenen
kanssa tulee ihan oikeasti juttuun, vaikka onkin paljon ikäeroa. Se on jotenkin
tosi kivaa. Ja vaan se hengaileminen ja läsnäolo. Tottakai itselle tulee hyvä
mieli myös siitä, että joku yksinäisempi ihminen saattaa saada sosiaalisen
kanssakäymisen kautta enemmän sisältöä elämäänsä.
Mikä mietityttää vapaaehtoisena
olemisessa?
No ehkä se, että missä tilassa tämä Suomen
sosiaalihuolto ja vanhuspalvelut ovat, kun kuulee ja näkee välillä ihan
käsittämättömiä asioita. Mietityttää, että jos näkee jonkun tosi huonokuntoisen
ihmisen, että miten se voi pärjätä. Ei mua siinä itse vapaaehtoisena
toimimisessa mietitytä oikein mikään.
Kenelle voisit suositella vapaaehtoisena
toimimista?
Periaatteessa kaikille ihmisille, jotka
tykkää sosiaalisesta kanssakäymisestä ja joilla on aikaa sellaiseen toimintaan.
Ja ketkä on kiinnostunut siitä, että mitä voisi tehdä parantaakseen asioita. On
tosi paljon juttuja, joihin voi omalla toiminnallaan osallistua ja auttaa.
Todella moneen aiheeseen liittyen, joista vaikkapa mediassa puhutaan esim. juuri
vanhustenhuolto ja lastensuojelu, on tarjolla vapaaehtoistoimintaa!
Terveiset blogin lukijoille/vapaa sana!
Vapaaehtoistyötä on mahdollisuus tehdä
tosi monessa eri muodossa. Jos vaan on vähänkään kiinnostunut aiheesta,
kannattaa ottaa selvää ja liittyä mukaan! Siitä saa myös itselle tosi paljon.
Koskaan ei voi tietää, onko itse joskus avunsaajan roolissa.
Vapaaehtoistyöntekijänä voi unohtaa kaikenmaailman pykälät ja säännöt, jotka
ohjailee vaikkapa sosiaalialan työntekijöitä. Voi olla vaan ihminen toiselle
ihmiselle. Sitä tää maailma tarvitsee enemmän!
Selvä, kiitos haastattelusta!
Kiitos!
Kirjoittanut Pasi Talonpoika. Kirjoittaja opiskelee
sosionomiksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja toimi harjoittelijana
vapaaehtoistoiminnan ohjauksen parissa Kustaankartanon monipuolisessa
palvelukeskuksessa alkuvuonna 2015.