Kulttuurista voimaa ja iloa

Kulttuurikaveri ja palvelutalon asukas löysivät
miellyttävän taulun Kanneltalossa.

Liikuta minua -kampanja haastoi järjestöjä ja yhteisöjä luomaan vapaaehtoistoiminnan tapahtuman 13.5.2014. Tapahtuma sai olla aivan oman näköinen ja kokoinen. Tämän vuoden erityisteema oli taide ja kulttuuri. Näin myös Kannelmäen palvelutalon asukkaita pääsi näkemään ja kokemaan taidetta yhdessä kulttuurikavereiden kanssa Kanneltaloon. Kulttuurikaveri on vapaaehtoinen, joka opastaa, avustaa ja on seurana henkilölle, jonka kynnys osallistua kulttuuritapahtumiin on kohonnut esimerkiksi  liikuntarajoitteen vuoksi.

Pääsin haastattelemaan kahta kulttuurikaveria. Molempia yhdisti intohimo kulttuuria kohtaan. Toinen heistä oli etsinyt jo 10 vuotta tällaista toimintaa, kunnes Vapaaehtoistoiminnan messuilla lopulta löysi Kulttuurikaveri-toiminnan. Hän kertoo olevansa itse kulttuurin suurkuluttaja ja kulttuurin olevan omassa elämässään tukijalkana. Hän tarttui siis heti tilaisuuteen ja lähti mukaan toimintaan. Kulttuurikaverina hän pystyy antamaan avun sellaiselle, joka ei yksin pääse nauttimaan kulttuurista: hänestä on mukava tuntea näin itsensä tarpeelliseksi.

Toinen kulttuurikavereista oli huomannut oman äitinsä kohdalla, kuinka tärkeää on olla virikkeitä elämässä. Hän halusi mahdollistaa mielekkäitä elämyksiä myös muille sekä antaa sen avulla hyvän kokemuksen, mikä saisi unohtamaan arjen edes hetkeksi. Hänellä oli ollut mielessään vapaaehtoiseksi ryhtyminen, mutta vasta lehtijuttu kulttuurikaveritoiminnasta sai hänet tarttumaan tilaisuuteen – se kolahti heti. Kulttuurikaverina hän pääse myös itse nauttimaan kulttuurista ja on samalla avuksi muille. Esimerkiksi hän on ollut kulttuurikaverina mukana katsomassa sellaisia mielenkiintoisia tapahtumia, joihin hän ei itse olisi keksinyt lähteä.

Kulttuurikaveri ja Jusu etsivät eroja samanlaisista kuvista.

Henkilökunta oli kiitollinen siitä, että saavat avukseen vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten avulla he voivat tarjota asukkaille monipuolisempaa virikettä ja järjestää retkiä talon ulkopuolelle. Monet asukkaista nimittäin tarvitsevat saattajan avustamaan. Eräs Kanneltalossa mukana ollut palvelutalon asukas kertoi olevansa tyytyväinen, kun pääsi hetkeksi pois palvelutalosta muihin maisemiin. Näin ollen käytössä ei ollut takseja vaan tärkeä osa retkeä oli matka Kannelmäen palvelutalosta Kanneltalolle, jolloin asukkaat saivat nauttia myös ulkoilmasta.

Teksti ja kuvat: Eliise Vares, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu