Helsingin Sosiaali- ja terveystoimialan vapaaehtoistoiminnan kuulumisia, kertomuksia vapaaehtoisten kokemuksista ja muuta aiheeseen liittyvää
keskiviikko 17. joulukuuta 2014
tiistai 16. joulukuuta 2014
Lämmin kiitos kaikille vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille
Jouluinen tervehdys vapaaehtoistoimijat ja
yhteistyökumppanit
Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pysähtyä ja kiittää
kaikkia vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Teidän ansiosta olemme voineet tuoda sosiaali-
ja terveysviraston laajalle asiakaskentälle paljon iloa arjen keskelle. Me
kaikki tiedämme ettei vapaaehtoisten antama arvokas aika ole rahassa
mitattavissa. Sen sijaan toiminnan tuoma rikkaus olemassa oleviin palveluihin
on korvaamaton.
Toiminnalla annetaan merkitystä monen ihmisen arkeen kuten vähentämällä
yksinäisyyttä, tuomalla lohtua sairaudessa, järjestämällä yhteisiä juhlia ja
tempauksia, opastamalla ja opettamalla, saattamisapuna, liikuntakaverina sekä
monella muulla tavalla ottaen vapaaehtoisen omat mielenkiinnot ja osaamiset
huomioon. On siis sanomattakin selvää, että kaikki meidän 1700 vapaaehtoista
yhdessä tuovat valtavan rikkauden ja osaamisen sosiaali- ja terveysvirastoon!
Toivotaan kaikille rentouttavaa loma-aikaa. Olkoon se sitten
aktiivinen ja toiminnallinen, levollinen villasukat jalassa ja hyvä kirja
kädessä tai perinteinen joulu. Tuokoon kynttilän valo lämpöä ja valoa jokaisen
kotiin.
Kaikille rauhaisaa Joulua ja onnellista uuden vuoden aikaa. Aloitetaan
v 2015 hyvällä yhteistyöllä ja uusin kujein.
Lämpöisin terveisin,
Vapaaehtoistyön koordinaattorit Eliisa Iivanainen, Miia
Pulkkinen & Meeri Kuikka
keskiviikko 24. syyskuuta 2014
Syksyinen tervehdys!
Syksy on vihdoin toden teolla alkanut, vaikka vielä viime viikolla meitä hellivät lämpimät säät. Syksyisen ruskan väriloistoa odotellessa!
Kesän aikana meillä vapaaehtoistyön koordinaattoreiden
tiimissä on tapahtunut liikehdintää henkilövaihdosten myötä. Uusina tai
oikeastaan vanhoina työntekijöinä tiimiin ovat palanneet hoitovapaalta Meeri
Kuikka ja Eliisa Iivanainen. Toimimme yhdessä tiiminä koko kaupungin alueella. Lisäksi jokaisella on omat vastuualueensa,
esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan koordinoiminen päihdekuntoutujien tai
maahanmuuttajien parissa.
Fyysisesti toimistomme sijaitsee Nuorisoasiankeskuksen
tiloissa toimintakeskus Hapessa, Sörnäisten rantatiellä aivan Suvilahden
kupeessa. Meitä on siis kolme naista tiimissä ja olemme vauhdikkaasti pyöräyttäneet
syksyn käyntiin. Nyt onkin hyvä hetki esittäytyä ja katsahtaa vielä syksyn
ohjelmaan.
Meeri Kuikka
Aloitin vapaaehtoistyön koordinaattorina Malmilla vuonna
2008, jolloin vastuualueeni oli Pohjois-Helsinki ja kaikki ikäryhmät aina
vauvasta vaariin. Työhuoneeni sijaitsi Malmilla MLL:n tiloissa Soidinkujalla,
jossa vapaaehtoisvälityskin silloin toimi. Myöhemmin työni painottui
alueelliseen työhön ja aikuissosiaalityöhön, kun työhuoneeni muutti Oulunkylän
Seurahuoneelle. Silloin kuuluin virallisesti sosiaaliviraston aluetyön
yksikköön ja muut kollegani toimivat vanhustenvastuualueella toisaalla
Helsingissä. Vuonna 2013 sosiaali- ja terveysviraston yhdistymisen myötä
pääsimme vihdoin ja viimein kaikki vapaaehtoistyön koordinaattorit saman katon
alle Kurvissa sijaitsevaan Käenkujan toimistoon. Nyt hoitovapaalta palattuani monet
tehtäväni ovat muuttuneet, mutta onneksi vastuualueelleni kuuluu edelleen
tuttujakin asioita esim. aluetyössä tapahtuva vapaaehtoistoiminta. Uutta
työssäni on vammaispuolen vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, mutta siitä
myöhemmin lisää. Haasteellisinta elämässäni juuri nyt on yhdistää työ ja
kotielämä, johon kuuluu puolisoni lisäksi kolme päiväkoti-ikäistä ja yksi juuri
koulunsa aloittanut lapsi.
Eliisa Iivanainen
Minulla on ollut suuri ilo ja kunnia päästä tekemään töitä
vapaaehtoistyön koordinaattorina syksyllä 2010. Työtilani olivat tuolloin
Itäkeskuksessa Omaishoidontoiminatakeskuksessa ja vastuualueena Itä-Helsingin
ikäihmiset. En ennättänyt olla työtehtävissä kovinkaan kauan, kun jäin
äitiyslomalle kesällä 2011 ja palasin töihin hoitovapaalta vasta kesällä 2014.
Paljon on ehtinyt tapahtua tuona aikana ja suurin muutos on varmaan ollut
organisaatiomuutokset viraston sisällä. Muutosten myötä toimin nyt
vapaaehtoisten koordinaattorina sosiaali- ja terveysvirastossa ja
toimintakenttäni on terveys,- mielenterveys- ja päihdetyön puolella.
Vapaaehtoistoiminta on ollut osana elämääni jo
toistakymmentä vuotta. Olen itse toiminut useita vuosia opintojen ohella
vapaaehtoisena. Aiemmat työsuhteeni eri järjestöissä on antanut minulle
mahdollisuuden olla kehittämässä eri vapaaehtoistoiminnan malleja
onnistuneesti. Täytyy todeta, että olen onnekas, koska saan mahdollisuuden olla
mukana toiminnassa, joka tuo iloa ja merkitystä niin monin eri tavoin ihmisten
elämään.
Miia Pulkkinen
Aloitin työni vapaaehtoistyön koordinaattorin sijaisena
keväällä 2013 ja jatkan tällä paikalla näillä näkyminen ensi kesään asti.
Minun vastuulleni kuuluu ikäihmisten parissa tehtävän
vapaaehtoistyön koordinointi. Keskeisiä yhteistyökumppaneitani ovat
palvelutalot ja monipuoliset palvelukeskukset, minkä lisäksi toimin
yhteistyössä Suursuon sairaalan, sosiaali- ja lähityön sekä kotihoidon kanssa.
Vastaan myös saattaja-, liikuntakaveri- sekä kulttuurikaveritoiminnan kehittämisestä
yhteistyössä mm. liikuntaviraston ja kulttuurikeskuksen kanssa.
Hienointa työssäni on huomata antamisen ja saamisen ilo,
jota vapaaehtoistoiminta parhaimmillaan tuo. Kun toiminta on järjestetty hyvin,
siitä pääsevät nauttimaan ja hyötymään kaikki: vapaaehtoiset, vapaaehtoisen
apua ja seuraa saavat ikäihmiset, omaiset sekä yksikön työntekijät. On mukava
ajatella, että voin työni kautta olla mahdollistamassa uusien kohtaamisten ja
ilon syntymistä.
Miia, Eliisa ja Meeri toimistolla |
Syksyllä ohjelmassa
Syyskausi lähti käyntiin 1.9. Työväenopistolla
vapaaehtoistoiminnan infoillan merkeissä. Tilaisuudessa esiteltiin
vapaaehtoistoiminnan erilaisia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysvirastossa.
Vapaaehtoistoiminnan määritelmään, periaatteisiin ja pelisääntöihin
tutustuttiin tarkemmin 18.9. Kinaporissa vapaaehtoistoiminnan
perusteet-luennolla.
Alta näet tulevat syyskauden lisäkoulutukset. Tervetuloa
mukaan!
- Vapaaehtoisten IT-opastajien koulutus, ke 1.10.-12.11.
klo 10–13, Työväenopisto, Helsinginkatu 26. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: vapaaehtoistoiminta@hel.fi tai p.
040 334 7282
- Ensiapukertauskurssi (hätäensiapu,
4h/kerta) 22.9, 10.11. ja 1.12. klo 13–17. Lisätiedot ja
ilmoittautumiset: vapaaehtoistoiminta@hel.fi
tai p. 040 334 7282
- Vapaaehtoistoimijan työkalut – luentosarja 25.11.
klo 16:50–18:20 ”Vaahteramäen Eemelit ja Iidat – lasten erilaisten
temperamenttien kohtaaminen perheen ulkopuolisena aikuisena”, Luennoitsija
Kalle Laanterä, Poikien Talo, yksikön johtaja. Työväenopisto, Helsinginkatu 26
- Vapaaehtoistoimijan työkalut – luentosarja 2.12.
klo 16:50–18:20. ”Eväitä vapaaehtoiselle mielenterveyskuntoutujan
kohtaamiseen”. Työväenopisto, Helsinginkatu 26
- Vapaaehtoistoiminnan ”Volunteer!” -messut 3.12. Vanhalla
ylioppilastalolla, Mannerheimintie 3
Kaikista
koulutuksista ja tilaisuuksista saat lisätietoja soittamalla p. 040 334
7282 tai lähettämällä sähköpostia vapaaehtoistoiminta@hel.fi.
Värikästä syksyä toivottaen,
Meeri, Eliisa ja Miia, vapaaehtoistyön koordinaattorit
maanantai 21. heinäkuuta 2014
Kysely vapaaehtoisille keväällä 2014
Tiesitkö, että sosiaali- ja terveysviraston työntekijöiden ohjauksessa
toimii noin 1700 vapaaehtoista? Tämä mahtavan iso joukko ihmisiä antaa omaa
aikaansa ja taitojaan muiden iloksi ja hyödyksi. Vapaaehtoiset kuuluvat usein
kiinteänä osana esimerkiksi asukastalojen ja monipuolisten palvelukeskusten
yhteisöä ja tuovat oman panoksensa niiden toimintaan. Meille
vapaaehtoistoimintaa organisoiville työntekijöille onkin tärkeää kuulla
vapaaehtoisten ajatuksia ja toiveita toiminnan kehittämisestä.
Tämän vuoksi julkaisimme toukokuussa kyselyn sosiaali- ja
terveysviraston vapaaehtoisille. Halusimme selvittää vapaaehtoisten ajatuksia
mm. koulutuksesta, saadusta tuesta ja virkistyksen järjestämisestä.
Kyselyyn vastasi 249 vapaaehtoista eli vastausprosentiksi muodostui
15 %. Vastanneista 218 oli naisia ja 31 miehiä. Ikähaitari oli 60 vuotta –
nuorin vastaaja oli 22-vuotias ja vanhin 82-vuotias. Suurin osa vastaajista oli
syntynyt vuosina 1930–1959. Näistä tuloksista ei voi vetää liian pitkälle
vietyjä johtopäätöksiä tai yleistyksiä, mutta ne tuovat kuitenkin mukavasti
suuntaa-antavaa näkemystä kysytyistä asioista.
Keskeisimpiä
tuloksia
Suurin osa (yli 70 %) vapaaehtoisistamme toimii useammassa kuin yhdessä
vapaaehtoistehtävässä. Toinen vapaaehtoistehtävä voi olla myös järjestöissä tai
seurakunnalla. Tämän me tosin jo kokemuksen pohjalta tiesimmekin - vapaaehtoiset
ovat usein erityisen aktiivista ja aikaansaavaa porukkaa! :)
Halusimme kysyä vapaaehtoisten mielipidettä koulutuksen
tarpeellisuudesta. Vastaajista suurimman osan, yli 80 % mielestä
vapaaehtoistoimintaan tarvitaan jonkinlainen koulutus. Vastauksissa näkyi
selkeästi oman vapaaehtoistehtävän vaikutus vastaukseen. Koulutusta pitivät
erityisen tärkeänä esimerkiksi lastensuojelun tukihenkilöt, joiden
vapaaehtoistehtävä vaatiikin erityistä valmentautumista ja tehtävään sopivuutta.
Sen sijaan monet palvelukeskusten ja asukastalojen vapaaehtoisista eivät
kokeneet koulutusta välttämättömänä.
Jokaisen vapaaehtoistehtävän kohdalla
onkin hyvä pysähtyä pohtimaan, millainen perehdytys tehtävään vaaditaan –
riittääkö lyhyempi suullinen opastus vai onko pidempi kurssi paikallaan. Vapaaehtoistehtäviä, vapaaehtoisia ja
tarpeita on erilaisia, joten myös perehdytys/koulutuskäynnöissä on hyvä olla
joustoa ja eroa.
Vapaaehtoisen saama tuki jakoi vastaajien mielipiteitä. Positiivista tuloksissa on se, että pääosa vastaajista on kokenut saaneensa tarpeeksi tukea vapaaehtoistehtävässään. Parhaana vapaaehtoisille annettavan tuen muotona nähtiin perehdytys, koulutus sekä lisäkoulutus, mutta myös muut vaihtoehdot saivat paljon vastauksia. Tämä onkin tärkeä tieto meille toiminnan organisoijille: erilaiset vapaaehtoiset kaipaavat erilaista tukea. Mahdollisimman monenlaiset tuen muodot ovat tarpeen!
Mieluisin aika yhteiselle virkistystapahtumalle jakoi vastaajien
mielipiteitä. Suosituimmiksi ajoiksi nousivat syksyn alku ja kevätkauden
päättäjäiset, jolloin vastaajat tulisivat mieluiten yhteiseen tapahtumaan.
Avoimissa vastauksissa tuli esille, että vapaaehtoiset toivoisivat
enemmän osallistamista yhteiseen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Koordinaattorien ja vapaaehtoistoiminnan ohjaajien työhön oltiin tyytyväisiä,
erityistä kiitosta sai lastensuojelun tukihenkilötoiminnan koordinointi.
Kritiikkiä tuli tiedonkulusta ja siitä, että vapaaehtoiset ovat kärsineet
henkilökunnan huonosta perehdyttämisestä vapaaehtoisten kanssa toimimiseen. Näihin
meidän tulee siis kiinnittää entistä paremmin huomiota jatkossa.
Tällä kertaa kysely toteutettiin melko nopealla aikataululla ja
sähköisesti, mikä vaikutti myös vastaajien määrään. Seuraavalla kerralla
olisikin tärkeää huolehtia, että kaikilla on tasapuolinen mahdollisuus
vastaamiseen. Vapaaehtoisten mielipiteiden kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää
toiminnan kehittämisessä, joten jonkinlaisia kyselyjä tullaan varmasti
jatkossakin tekemään.
Mitä
mieltä sinä olet?
Mitä ajatuksia tämä sinussa herätti? Haluaisitko kommentoida ja jakaa
ajatuksiasi vapaaehtoistoiminnan organisoinnista? Voit kommentoida tämän
julkaisun alla olevaan kommenttilaatikkoon tai laittaa meille sähköpostia vapaaehtoistoiminta@hel.fi. Minuun
saa myös yhteyden soittamalla 040 334 7282.
Kehittämisterveisin,
Miia, vapaaehtoistyön koordinaattori
Tekstin
kuvituksena toimivat geronomiopiskelijoiden ottamat valokuvat keväältä 2014.
maanantai 16. kesäkuuta 2014
Kiitos opiskelijayhteistyölle
Oletkin jo varmasti huomannut, että blogiimme on ilmestynyt uusia
juttuja tiuhaan tahtiin viimeisen kahden kuukauden ajan. Voisi jopa sanoa, että
blogimme on suorastaan lähtenyt lentoon! Kirjoitusten takana on viisi
Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijaa. He ovat valokuvanneet ja kirjoittaneet
juttuja vapaaehtoisista ja vapaaehtoistoiminnasta osana opiskeluprojektiaan. Nyt,
projektin päätyttyä, on hyvä hetki katsahtaa yhteistyön tuloksiin.
Vapaaehtoisena on mahdollista toimia monenlaisissa tehtävissä meillä
sosiaali- ja terveysvirastossa. Blogissa ilmestyneet kirjoitukset antoivat konkreettisia
esimerkkejä erilaisista vapaaehtoistehtävistä sekä kasvot vapaaehtoisille. Olemme saaneet lukea Evan, Ibrahimin, Tertun,
Pinjan, Liisan, Ann-Marien, Marja-Leenan, Rauhan, Annikin, Sirkan, kahden
kulttuurikaverin, Charlien sekä Millan ajatuksia ja kokemuksia vapaaehtoisena
toimimisesta. Tutustuimme samalla Kustaankartanon, Kontulan, Syystien ja
Myllypuron monipuolisten palvelukeskusten, Kampin palvelukeskuksen ja
Kannelmäen palvelutalon vapaaehtoistoimintaan sekä lastensuojelun
tukihenkilötoimintaan.
Saimme kymmenen upeaa blogikirjoitusta sekä satoja valokuvia myös
myöhempää käyttöä varten. Pelkästään toukokuussa blogiamme on käyty katsomassa
490 kertaa ja Facebook-sivumme on saanut jatkuvasti uusia tykkääjiä.
Vapaaehtoisemme ja heidän arvokas toiminta on siis saanut näkyvyyttä tämän kevään aikana. Toivomme, että kuvat
ja tarinat ovat myös innostaneet lukijoita ryhtymään vapaaehtoisiksi – meillä
tai muiden organisaatioiden kautta.
Vielä kerran - iso kiitos Katarina, Leena, Eeva-Liisa, Laura ja Eliise! Teidän kanssanne oli ilo tehdä yhteistyötä ja
saadut tulokset hyödyttävät meitä vielä pitkään.
Haaste
sinulle, vapaaehtoinen!
Yhteistyömme geronomiopiskelijoiden kanssa päättyy tällä erää tähän.
Kaipaamme kuitenkin jatkuvasti uusia juttuja blogiin sekä Facebookiin. Olisitko
sinä kiinnostunut ottamaan valokuvia ja kirjoittamaan vapaaehtoistoiminnasta
vaikka muutamalla lauseella? Juttu voi kertoa sinusta itsestäsi, toisesta
vapaaehtoisesta, vapaaehtoistoiminnan ohjaajasta tai vaikka hyvin onnistuneesta
tapahtumasta, jossa vapaaehtoiset ovat olleet apuna. Kaikenlaiset uudet ideat
ovat myös tervetulleita!
Valmiit kirjoitukset sekä juttuideat otamme mielellämme vastaan vapaaehtoistoiminta@hel.fi tai puh.
040 334 7282. Voit myös ottaa meihin yhteyttä ja kysyä lisää. (Huomioithan,
että jäämme kesälomalle juhannuksesta. Palaamme töihin jälleen heinäkuun
lopussa.)
Aurinkoisia kesäpäiviä toivotellen,
Miia, vapaaehtoistyön koordinaattori
PS. Jäitkö miettimään, mikä se geronomi oikein on? Geronomikoulutukseen
pääset tutustumaan esim. täältä: http://www.metropolia.fi/koulutusohjelmat/hyvinvointi-ja-toimintakyky/vanhustyo/
perjantai 13. kesäkuuta 2014
Lastensuojelun tukihenkilön kokemuksia
Milla (vas.) ja Cia etsivät toukokuussa mekkoa koulun päättäjäisiin.
Tukihenkilö antaa aikaa ja ohjaa oikealle tielle
Milla Honkanen, 27, on toiminut lastensuojelun tukihenkilönä jo vuodesta 2006. Halu lähteä mukaan vapaaehtoistyöhön ei syntynyt hetkessä.
– Lapsena kaverin pikkusiskolla oli tukihenkilö, ja itsekin olisin halunnut sellaisen. Siitä syntyi halu lähteä itse mukaan tukihenkilötoimintaan, Milla kertoo.
Lähihoitajana työskentelevä Milla oli opintojensa aikana harjoittelussa lapsiperheiden kotipalvelussa. Siellä työskentelevä sosiaalityöntekijä pyysi Millan mukaan tukihenkilötoimintaan – vuonna 2006 ei vielä järjestetty virallisia koulutuksia kuten nykyisin.
Pian 17 vuotta täyttävä Cia on Millan toinen tukilapsi. Yhteistä taivalta Cia ja Milla ovat kulkeneet jo viisi vuotta. Niihin on mahtunut paljon.
– Olemme tehneet vaikka mitä! Käyneet kävelyllä, kirjastossa, leffassa, syömässä, musiikkitapahtumissa, shoppailemassa, kahvilassa, Cia on ollut luonani yökylässä. Perusjuttuja, mitä nyt nuoren kanssa voi tehdä, Milla kertoo.
Perusjutut ovat olleet myös Cian mielestä tärkeitä.
– Kivointa on ollut kun ollaan oltu Millan kotona, Cia sanoo.
– Silloin yhdessäolo on aika tiivistä. Käymme yhdessä ruokakaupassa ja teemme ruokaa, katsomme leffaa, Milla selittää.
Tukihenkilön on Cian ja Millan mukaan oltava mukava, valmis
antamaan aikaansa ja oltava aidosti kiinnostunut tuettavasta lapsesta tai nuoresta.
Millan mukaan vapaaehtoistoiminta antaa hänelle itselleen paljon.
– Saan olla mukana nuoren ihmisen elämässä, hänen rinnallaan, ohjata oikeaan suuntaan. Kun saa kulkea nuoren matkassa, ei pääse vanhenemaan, vaikka en nyt vanha vielä olekaan. Ja tiedän että olen jollekin tärkeä. Riittää, että on oma itsensä. Ja onhan se hienoa kuulla kun Cia sanoo, että kotonani oleminen on ollut parasta, vaikka ollaan oltu Linnanmäellä ja vaikka missä.
Milla suosittelee tukihenkilötoimintaa sellaisille ihmisille, joiden oma elämä on järjestyksessä ja joilla on antaa omaa aikaa vieraalle ihmiselle.
– Tämä ei sovi sellaisille, jotka etsivät vain itselleen leffaseuraa. Toiminta lähtee aina lapsen tai nuoren toiveista.
– Hyvä tukihenkilö on mukava ja jaksaa olla seurana, Cia lisää.
– Sellainen, joka antaa aikaa, jaksaa kuunnella ja on kiinnostunut tukilapsestaan, Milla kiteyttää.
Tukihenkilö antaa aikaa ja ohjaa oikealle tielle
Milla Honkanen, 27, on toiminut lastensuojelun tukihenkilönä jo vuodesta 2006. Halu lähteä mukaan vapaaehtoistyöhön ei syntynyt hetkessä.
|
Millan mukaan vapaaehtoistoiminta antaa hänelle itselleen paljon.
– Saan olla mukana nuoren ihmisen elämässä, hänen rinnallaan, ohjata oikeaan suuntaan. Kun saa kulkea nuoren matkassa, ei pääse vanhenemaan, vaikka en nyt vanha vielä olekaan. Ja tiedän että olen jollekin tärkeä. Riittää, että on oma itsensä. Ja onhan se hienoa kuulla kun Cia sanoo, että kotonani oleminen on ollut parasta, vaikka ollaan oltu Linnanmäellä ja vaikka missä.
– Tämä ei sovi sellaisille, jotka etsivät vain itselleen leffaseuraa. Toiminta lähtee aina lapsen tai nuoren toiveista.
– Hyvä tukihenkilö on mukava ja jaksaa olla seurana, Cia lisää.
– Sellainen, joka antaa aikaa, jaksaa kuunnella ja on kiinnostunut tukilapsestaan, Milla kiteyttää.Mukaan tukihenkilötoimintaan:
Tai ota yhteyttä lastensuojelun tukihenkilötoiminnan koordinaattoriin Piia Vanhataloon
p. 09 310 43794 tai sähköpostitse piia.vanhatalo(at)hel.fi
maanantai 9. kesäkuuta 2014
Taiji edistää terveyttä ja yhteisöllisyyttä
Kävin Kampin palvelukeskuksessa kuvaamassa vapaaehtoisen pitämää taiji-tuntia (taiji eli Tai Chi on kiinalainen, pehmeään liikkeeseen perustuva terveellinen liikuntamuoto). Tämä vapaaehtoinen ohjaa tunteja kerran viikossa, keskiviikkoisin. Hän ei puhu suomea, joten jännitin oman englannintaitoni puolesta, millainen haastattelutilanteesta tulisi. Saliin saapuessani vastassa oli ystävällinen ja mukava Charlie. Jännitykseni katosi ja haastattelu sujui rennossa tunnelmassa. Sopivasti haastattelun loputtua paikalle saapui viisi ryhmän jäsentä ja tunti pääsi alkamaan.
Charlie on asunut Suomessa kaksi vuotta. Hän on alunperin kotoisin Hongkongista, mutta muuttanut viisivuotiaana Liverpooliin Englantiin. Charlie muutti Suomeen hänen töiden takia, hän työskentelee suomalaisen ruoan viennin parissa. Hän käveli päivittäin Kampissa palvelukeskuksen ohi ja päätti eräänä päivänä käydä sisällä kysymässä, olisiko hänen mahdollista tulla opettamaan taijita. Kampin palvelukeskuksessa kiinnostuttiin asiasta ja hän ohjaa taiji-tunnin aina keskiviikkoisin.
Charlie itse muistelee aloittaneensa taijin parissa 2002 ja on opettanut sitä ensimmäisen kerran vuonna 2006. Hän on saanut oppinsa lajin parissa aina ilmaiseksi, ja hänelle on ehdottoman tärkeää saada jakaa omaa osaamistaan myös ilmaiseksi. Periaatteena on, ettei kenenkään tarvitsisi maksaa siitä, että haluaa oppia taijita. Vapaaehtoistyön tärkeimpänä motiivina hänellä onkin taijin opettaminen ja se, että hän voi jatkaa sitä, mitä hän teki myös Englannissa. Charlie sanoo, että vapaaehtoistyö antaa paljon takaisin, kuten yhteisöllisyyttä. Hän kuvailee taiji-harjoituksia sanalla pikkujuhlat. Tämä ryhmässä vallitseva lämminhenkisyys välittyi myös minulle, vierailijalle.
Kampin palvelukeskuksen omaan blogiin voit tutustua tästä
Kampin palvelukeskuksen omaan blogiin voit tutustua tästä
Teksti ja kuvat: Eliise Vares, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
torstai 5. kesäkuuta 2014
Kulttuurista voimaa ja iloa
Kulttuurikaveri ja palvelutalon asukas löysivät miellyttävän taulun Kanneltalossa. |
Pääsin haastattelemaan kahta kulttuurikaveria. Molempia yhdisti intohimo kulttuuria kohtaan. Toinen heistä oli etsinyt jo 10 vuotta tällaista toimintaa, kunnes Vapaaehtoistoiminnan messuilla lopulta löysi Kulttuurikaveri-toiminnan. Hän kertoo olevansa itse kulttuurin suurkuluttaja ja kulttuurin olevan omassa elämässään tukijalkana. Hän tarttui siis heti tilaisuuteen ja lähti mukaan toimintaan. Kulttuurikaverina hän pystyy antamaan avun sellaiselle, joka ei yksin pääse nauttimaan kulttuurista: hänestä on mukava tuntea näin itsensä tarpeelliseksi.
Toinen kulttuurikavereista oli huomannut oman äitinsä kohdalla, kuinka tärkeää on olla virikkeitä elämässä. Hän halusi mahdollistaa mielekkäitä elämyksiä myös muille sekä antaa sen avulla hyvän kokemuksen, mikä saisi unohtamaan arjen edes hetkeksi. Hänellä oli ollut mielessään vapaaehtoiseksi ryhtyminen, mutta vasta lehtijuttu kulttuurikaveritoiminnasta sai hänet tarttumaan tilaisuuteen – se kolahti heti. Kulttuurikaverina hän pääse myös itse nauttimaan kulttuurista ja on samalla avuksi muille. Esimerkiksi hän on ollut kulttuurikaverina mukana katsomassa sellaisia mielenkiintoisia tapahtumia, joihin hän ei itse olisi keksinyt lähteä.
Kulttuurikaveri ja Jusu etsivät eroja samanlaisista kuvista. |
Henkilökunta oli kiitollinen siitä, että saavat avukseen vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten avulla he voivat tarjota asukkaille monipuolisempaa virikettä ja järjestää retkiä talon ulkopuolelle. Monet asukkaista nimittäin tarvitsevat saattajan avustamaan. Eräs Kanneltalossa mukana ollut palvelutalon asukas kertoi olevansa tyytyväinen, kun pääsi hetkeksi pois palvelutalosta muihin maisemiin. Näin ollen käytössä ei ollut takseja vaan tärkeä osa retkeä oli matka Kannelmäen palvelutalosta Kanneltalolle, jolloin asukkaat saivat nauttia myös ulkoilmasta.
Teksti ja kuvat: Eliise Vares, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
maanantai 2. kesäkuuta 2014
Mollamaijat munkkikahvilla
Syystien
monipuolisessa palvelukeskuksessa Malmilla surisevat ompelukoneet joka keskiviikko
jo yhdeksältä aamulla. Toisen kerroksen valoisiin ompelutiloihin on
kokoontunut viisi aamuvirkkua vapaaehtoista ompelemaan mollamaijoja. Tänään on
tärkeä päivä, sillä kaikki 14 kevään aikana valmistunutta mollamaijaa
viimeistellään, puetaan ja viedään palvelukeskuksen ruokasaliin munkkikahville.
Sen jälkeen ne lahjoitetaan Syystien ryhmäkoteihin ilahduttamaan asukkaita.
Ompeluryhmä tekee toiveiden mukaan tarvikkeita talon asukkaille. Tähän mennessä
on valmistunut muun muassa tyynyliinoja ja kangaskasseja. Kaikki tarvittava
materiaali sekä yksi ompelukone on saatu lahjoituksina. Ryhmä aloitti
toimintansa uuden palvelukeskuksen valmistuttua vuonna 2012 ja on toiminut
aktiivisesti siitä lähtien.
Mollamaijoilla
on omat persoonalliset kasvonpiirteensä ja kullekin ommellaan tai kudotaan omat
vaatteet. Ne ovat kuin pieniä taideteoksia runsaine yksityiskohtineen,
lahkeissa on pitsiä ja kauluksissa kultanauhaa. Marja-Leena kertoo, että
jokainen saa tehdä sitä mistä eniten pitää. Yksi ompelee vaatteita, toinen
täyttää mollamaijoja ja kolmas kutoo nuttuja. Marja-Leenalle vapaaehtoistyö
antaa mahdollisuuden tavata mukavia ihmisiä. Samalla saa itselleen hyvää
mieltä, kun voi olla avuksi. Ompelu ei ole suinkaan Marja-Leenan ainoa
harrastus, hän toimii myös atk-tutorina sekä auttaa omaishoitajien ryhmää
kahvinkeitossa.
Rauha
viimeistelee mollamaijan hiuksia: se saa letteihinsä pienet rusetit.
Rauha kertoo, että vapaaehtoistyö tuo hyvää mieltä ja vaihtelua arkeen.
Kesällä ompeluun tulee tauko, kun lenkkeily, viljelypalsta ja mökkipuuhat täyttävät
päivät.
Annikki ompelee kaunista pientä mekkoa. ”Harrastusta pitää olla, silloin ei jää sisälle yksin”, hän sanoo nauraen. Annikki pitää vapaaehtoistyön hyvänä puolena myös sitä, että itsekin oppii kaikenlaista uutta samalla
Ompelukoneiden
surinan ohella pöydän ympärillä käy vilkas keskustelu. Vaatteiden teko on ollut
kaikille tuttua puuhaa jo lapsuudesta asti. Moni kertoo, että kotona ommeltiin
kaikki vaatteet itse ja sama tapa jatkui myös omassa perheessä. Sirkka
tuli ompeluryhmään ystävänsä innostamana. Hän viihtyy hyvin, koska kokee, että
siellä jokainen voi olla oma itsensä. Ommellessa voi tehdä sitä, mitä osaa ja
mistä pitää. “Ryhmä on myös hyvä syy lähteä kotoa vähän tuulettumaan”, hän
sanoo silmää iskien.
Tänään on
vapaaehtoisten ja valmiiden mollamaijojen yhteinen kahvihetki. Mollamaijat
kerätään koriin ja viedään alakertaan kaikkien ihailtaviksi. Moni ohikulkija
pysähtyykin katsomaan ja ihmettelemään iloisen väristä seuruetta. Tämän jälkeen
mollamaijat saavat uudet kodit ryhmäkodeista, joissa niitä on jo odotettukin.
Ahkerien
vapaaehtoisten ompeluryhmä on kullan kallis apu ja ilo niin asiakkaille kuin
henkilökunnallekin.
Ompeluryhmä
vapaaehtoisille kokoontuu joka keskiviikko klo 9.00–11.30 Syystien monipuolisen
palvelukeskuksen 2. kerroksessa työpajalla ja ryhmätila Floorassa. Tule mukaan
toimintaan, jos pidät ompelusta ja hyvästä seurasta!
Ompeluryhmä
ottaa myös lahjoituksia vastaan. Jos sinulla on esimerkiksi käyttämättä
jääneitä kankaita, nappeja tai lankoja, ota yhteyttä.
Ohjaajana
toimii Päivä Hanska
Syystien
palvelukeskus
Takaniitynkuja
3
puh. 09 310
58076
Vapaaehtoistoiminnasta
myös Facebookissa ja Instagramissa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)